3 WEEKS OUT

Kisoihin on enää tasan 3 viikkoa aikaa! Dieetin alussa, tai oikeastaan aika pitkälle dieettiä, olin laskematta kuluneita tai edessä olevia viikkoja lainkaan. Tiedostin, että liiallisella "odottelulla" saan vain aiheutettua itselleni ylimääräisiä paineita ja stressiä ja onnistuinkin todella pitkään välttymään siltä. Nyt on kuitenkin mahdotonta olla tiedostamatta missä mennään, kun viikot hupenee ja aikaa kisapäivään on oikeasti todella vähän. Tässä vaiheessa sen tiedostaminen ei kuitenkaan aiheuta oikeastaan stressiä, vaan päinvastoin tuntuu vain parantavan fiilistä.

Fiilis on, kuten tähänkin asti, edelleen todella hyvä. Ruokavalion ja treenien suhteen mennään kyllä todella tiukoilla, tältä viikonlopulta jätettiin tankkauskin pois kuvioista. Treenejä tulee viikon aikana viisi, ja aerobiset teen joka treenin päälle. Pitkäänhän tällaista ei jaksaisi, eikä tämä enää ole missään nimessä mitään terveysliikuntaa, mutta pari viikkoa menee ihan heittämällä kun näin pitkälle on jo päästy. Nälkä on jatkuvaa ja oikeastaan paljon helpommin sujuu ne päivät, kun on töitä ja treeniä, ettei ehdi istua kotona tuijottamassa kelloa ja odottamassa ruoka-aikaa.

Olen edelleen nukkunut älyttömän hyvin, jota pidän kyllä yhtenä tärkeimpänä tekijänä sen suhteen, että jaksan vielä tässä vaiheessa dieettiä näin hyvin. Olen ihan mielenkiinnosta seurannut kalenterin avulla yöunien pituuksia, ja nyt esimerkkinä viimeisen viikon ajalta lyhimmät unet ovat olleet seitsemän tuntia (päivällä vielä päikkärit paikkaukseksi), parina yönä kahdeksan tuntia ja loput neljä yötä 9 tunnin unia. Nämä siis siitä huolimatta, että olen parina aamuna herännyt mm. 5:30 töihin - olen priorisoinut nukkumisen aika ykkössijalle palautumisen takia, ja se tarkoittaa että välillä on mentävä sänkyyn jo iltakahdeksan jälkeen. Tietysti pelkkä unien pituus ei riitä mittariksi, mutta koen unen laadun pysyneen myös hyvänä, enkä pahemmin heräile yöllä. Aamut on mulle energisintä aikaa ja niistä otan kaiken ilon irti. Tänäänkin olin puoleen päivään mennessä joogannut, pessyt pari koneellista pyykkiä, siivonnut, kuunnellut pari podcastia, laittanut ruokaa ja tehnyt päivän treenin. Iltapäivän olen puuhaillut koneella vähän kouluun liittyviä juttuja, kirjoitellut tätä postausta ja ottanut iisiä, ilta jatkuu varmasti samoissa merkeissä.

Välillä on niitäkin hetkiä, kun väsyttää tavallista enemmän, mutta se ei tule ainakaan itselle yllätyksenä näin pitkän dieetin loppusuoralla. Palautumisessa huomaa myös esim. aerobisten vaikutuksen, sillä joka treenin yhteydessä rasittuessaan jalat ei palaudu treeneistä yhtä hyvin kuin yleensä. Olenkin pyrkinyt käymään hierojalla ja venyttelemään vähän aiempaa säännöllisemmin - kohtalaisella menestyksellä. (En todellakaan voi väittää, että tekisin itsenäistä kehonhuoltoa tarpeeksi, mutta suunta on ylöspäin..) Muutoin treenit kulkee edelleen, eikä niissä huomaa että jalka painaisi mitenkään kummemmin. Tietysti iso merkitys on sillä, että yksin ei tule kovinkaan usein treenattua, vaan mukana on melkein aina treenikaveri. Ei oikeastaan edes ehdi miettiä mitään sen kummemmin treenatessa, kun omalla sarjatauolla keskittyy kaverin sarjaan.

Pieni kisajännitys ja etenkin kisainnostus on lähipäivinä nostanut päätään aiempaa useammin. Varsinkin iltaisin meinaa ajatukset suuntautua kisaviikonlopun juttuihin aika usein. On jännittävää, kun ei tiedä ihan tarkalleen mitä silloin tapahtuu, ovathan nämä mulle ensimmäiset kisat. Olen kuitenkin pyrkinyt suhtautumaan kisoihin mahdollisimman rauhallisesti; otan asioista selvää ja koitan säännöllisellä mielikuvaharjoittelulla käydä läpi kaikkea sitä, minkä tiedän etukäteen. Poseerauksia harjoittelen säännöllisesti ja ne tuntuukin jo aika sujuvilta. Poseeraamisen suhteen koen, että rutiini on avain onnistumiseen - kisapäivänä ei pidä joutua enää miettimään, että miten nää nyt menikään. Muutenkin pyrin kaikin mahdollisin keinoin minimoimaan ylimääräisen stressin ja jännittämisen.

Suurin osa kisoihin liittyvistä valmisteluista on jo edes jollain tasolla hoidossa. Olen ostanut melkein kaiken tarvittavan valmiiksi ja kirjoitellut jopa pakkauslistaa, jotta ei sitten tarvitse miettiä että unohtuuko jotain tärkeää kotiin. Bikinit on sovitettu ja yhtä pientä ompelujuttua vaille valmiit. Kampaajalla kävin jo ennen Dubain matkaa ja juurikasvusta ei tarvitse huolehtia, kun värjäys tehtiin niin että mulla on edelleen melkein puoleen väliin saakka oma väri hiuksissa. Kisaväri-, meikki- ja hiustenlaittoajat sekä hotellihuone on varattu jo hyvissä ajoin. Eipä tässä oikeastaan ole mitään stressattavaa. Nyt vaan pidetään kaasu pohjassa vielä hetken aikaa ja nautitaan matkasta loppuun asti!

Reissaaminen kisadieetillä - kuinka se onnistuu?

Palasin viikko sitten Dubaista kotiin. Olin äidin kanssa viikon reissulla, jonka tarkoitus oli ihan vaan lomailu ja rentoutuminen. Sain ennen matkaa ja sen aikana aika paljon kyselyitä siitä, kuinka aion yhdistää kisadieetin matkustamiseen. Osa kyselyistä tuli ihan puhtaasti mielenkiinnosta, osaan liittyi ennakko-oletuksia siitä, että dieetillä reissaaminen on turhauttavaa ja tylsää. Eihän dieetillä voi syödä ravintolassa. 

Tietysti reissaaminen on ehkä vähän erilaista kisadieetillä ollessa, kuin muulloin, mutta loppujen lopuksi, kuten pitkälti kaikessa, kaikki lähtee omasta asenteesta. Asioista voi tehdä vaikeita ja turhauttavia, tai niihin voi suhtautua rennolla otteella ja ottaa sen mitä vastaan tulee. Reissua suunnitellessa on hyvä vähän miettiä sitä, kuinka treenit ja ruokailut saa kohteessa hoidettua. Matkakohteen valintaan dieetti vaikutti sen verran, että tiesin Dubain olevan siisti (ei suurta riskiä minkään vatsapöpön nappaamiselle) ja kaupoista saavan hyvin samanlaisia elintarvikkeita kuin Suomesta. Tiesin myös, että kuntosaleja löytyy paljonkin, joten reissun uskalsi varata sen kummemmin miettimättä sitä, pääseekö kohteessa treenaamaan. Meillä ykköskriteerinä hotellia valitessa oli se, että huoneesta löytyy keittiö. Sen lisäksi toivottiin kohtuullista hintaa ja sijaintia. Näillä kriteereillä löydettiinkin ebookersin kautta kiva huoneistohotelli. (Golden Sands Apartments - voin suositella!)

Suunnitteluun liittyy myös olennaisesti se, että etenkin lennoille voi joutua varautumaan vähän normaalia laajemmilla eväsvarastoilla. Yleensäkin kannan lennoille mukana omia eväitä, sillä koneissa myytävät ylihintaiset ja säälittävän kokoiset eväsleivät ja muut purtavat eivät yleensä houkuttele, etenkin kun tietää, että ravintoarvot niissä harvoin on kovinkaan ihanteelliset. Nyt oli kuitenkin mietittävä vielä tarkemmin se, että mukana on tarpeeksi eväitä sitäkin ajatellen, jos lento myöhästyy tai jostain syystä kauppaan pääseminen viivästyy kohteessa. 

Pakkasin mukaan pieneen kylmälaukkuun 6 annosta ruokaa, sillä lähdin jo päivällä kotoa Tampereelta junalla kohti lentokenttää, ja tiesin, että hotellille päästään aikaisintaan viideltä seuraavana aamuna. Lentoajan ollessa 18-03 (2 tunnin aikaero välissä, lento kesti siis n. 7 h) saatoin jo etukäteen olettaa, että unet tulee jäämään vähiin, koska vielä kuuden aikaan illalla on koneessa nukahtaminen hankalaa jopa näillä unenlahjoilla. Lennoillehan saa kaikkia elintarvikkeita viedä niin pitkään, kun ne eivät ole nestemäisiä, joten salaatit, kanat ja keitetyt kananmunat meni turvatarkastuksesta helposti läpi. Tonnikalat etsin kaupasta tarpeeksi pienissä purkeissa, jottei ne ylitä 100ml rajoitusta nestepakkauksien suhteen. Lento meni ihan suunnitellusti ja sain jopa torkuttua tunnin pätkissä ehkä nelisen tuntia. Söin junamatkalla, kentällä ja koneessa yhteensä neljä ruokaa, ja aamuyöllä hotellilla viidennen ennen kuin saatiin hotellihuone klo 6. Yksi ruoka jäi siis ylimääräiseksi, mutta se toimi muutaman tunnin unien jälkeen sopivasti aamupalana, kun kauppaan ei oltu vielä ehditty.

Hotellihuone osoittautui ihan odotusten mukaiseksi. Meidän pienestä keittonurkkauksesta löytyi kaikki tarvittava ruokien valmistukseen. Keittiövaaka ei tykännyt reissaamisesta ja sanoi sopimuksensa irti matkan aikana, joten ensimmäinen päivä meni ruokien kanssa vähän arvioiden. Yleisesti ottaen dieettiruokailu on niin yksinkertaista, että mitään ongelmia ei sen suhteen ollut koko reissun aikana. Kaupasta löytyy (yleensä mistä vaan!) peruselintarvikkeita kuten vihanneksia, lihaa ja kanaa, kananmunia ja öljyä tai pähkinöitä. Tankkauspäivää varten oli helppo löytää puurohiutaleet, pastat ja riisit sekä vastaleivotut leivät - ja mikä parhainta, sain puuron päälle tuoreita marjoja! Hintataso Dubaissa on hyvin pitkälti sama kuin Suomessa, ja kun ravintolassa ei tule syötyä, tulee reissaaminen halvemmaksikin. Kaksi kertaa kävin kylläkin myös ravintolassa syömässä. Ensimmäisellä kerralla löydettiin täydellinen salaattibuffa, joka sisälsi mm. erilaisia vihanneksia, tonnikalaa vedessä ja keitettyjä kananmunia - sain koottua oman annoksen todella helposti. Toisella kerralla joutui vähän soveltamaan listan ruokia, mutta sain salaatin ilman juustoja ja kastikkeita, sekä grillatun vähärasvaisen lihavartaan, joten homma toimi kyllä näinkin. 

Paluumatkalle pakkasin taas omat eväät laukkuun. Pilkottua kurkkua ja porkkanaa, paistettua kanaa, pähkinöitä.. Siinäpä se. Helsinki-Vantaan kentälle päästessä hain junamatkalle pikaevääksi vielä kalkkunaleikkelettä ja paketillisen luumutomaatteja. Jos joku miettii ruokien säilyvyyttä, niin ei ne ihan loppuun asti kunnolla pysy kylmänä, mutta itse muutenkin vetelen ehkä vähän kyseenalaisestikin huoneenlämpöistä ruokaa esim. koulussa pitkälti aina. Jos tämä huolettaa, niin vihanneksethan säilyy pitkälti huoneenlämmössä ja proteiininlähteenä tonnikala toimii hyvin purkista syötynä ilman riskiä pilaantumisesta. 

Siitä huolimatta, että olin katsellut Dubain salitarjontaa etukäteen ja todennut sen olevan laaja, päädyin tekemään koko reissun ajan kaikki treenit hotellin salilla. Sieltä löytyi kaikki tarvittava; käsipainoja, levytankoja, smith, ylätalja ja alatalja sekä kohtuullinen valikoima aerobisia laitteita. Sainkin treenit tehtyä pitkälti ohjeiden mukaan, parissa liikkeessä taisi joutua pienesti soveltamaan. Jalkatreenit ajoitin niin että niitä ei reissussa tarvinnut tehdä, koska a) treenikaveri on kiva niitä tehdessä ja b) jalkatreeniin tarvittavia laitteita on vaikeampi löytää, kuin muihin treeneihin.

Yleisesti ottaen siis sanoisin, että reissatessa on oikeasti suhteellisen helppoa noudattaa ruokavaliota ja treeniohjelmaa todella tarkastikin. Se vaatii vain pientä suunnittelua ja oikeaa asennetta. Kuitenkin loma tuli omalla kohdalla ihan tarpeeseen, ja vaikka treeneistä ei saanut lepoa, tuli muuten levättyä kunnolla ja tuntui että kuntokin eteni viikossa aika kivasti. En koe jääneeni kovinkaan paljosta paitsi, vaikka olin dieetillä. Ruoka ja herkut ei maailmasta lopu kesken ja treenit ei lomalla vie sen enempää aikaa, kuin muulloinkaan, joten muutakin ehti tekemään ja silti vielä loikoilemaan lämmössä aika kiitettävästi.